Meillä ei tullut niin kasapäin lahjoja kun Eemille, vaan aika hillitysti sellaisia mitä toivoinkin. Olenhan suu vaahdossa kertonut sääntöjä ja kieltänyt. Toinen mummo on myös hyvin samoilla linjoilla kanssani materiasta ja turhasta tavarasta. Oikeastaan Oiva ei saanut kun yhden bodyn mikä oli hieman hailakka makuuni ja liian pieni. Muuten lahjat olivat oikein ihania.
Päinvastoin kun Annikalla minulla on tuo lelujen osto vaan pahenemaan päin :) Olen ostanut joulun jälkeen vaikka mitä Oivalle mm. Sen Brion pellen, kärryt, pulkan, ja soitinsetin. No mutta toisaalta saimme aika paljon rahaa lahjaksi vähän sitäkin ajatellen, että ostetaan itse jotain kivaa ja "tarpeellista". Enkä edelleenkään osta ihan mitä sun sattuu, ainakaan vielä. Mietin oikeasti ja osaan perustella melkein kaikki leluostot, paitsi yhden huutavan paloauton, jonka joulun alla ostin kun Oiva oli vähän kipeä.
Joulu meni meillä aika juosten paikasta toiseen. Toisaalta, näki paljon sukua ja ystäviäkin, lähinnä Oivan kumpaisetkin kummit. Uutenavuotena oltiin sitten kotona ystävien parissa. Hassua, mutta olen alkanut jo miettimään mitä ensi jouluna? Ei tullut yhtään sitä kyllästymistä että ihanaa kun on ohi ja siihen on vielä vuosi, niin kuin normaalisti. Toisaalta hössötin aika rennosti, tein asioita mistä innostuin ja jätin tyhmiä juttuja pois. Minulla oli myös aikaa miettiä lahjat ja muut rauhassa. Enkä ostanut tai askarrellut kortteja ja stressannut siitä. Ainut asia mistä stressasin oli kyllä se että miten vietämme joulun. Halusin jollain tapaa olla kotona ja mies halusi ainakin olla, mutta joku velvollisuuden tunne ajoi minut sukua tapaamaan ja toisaalta kyllähän minä halusinkin nähdä kaikkia.. Mutta rentoutumiseksi ei voi kutsua kylästä kylään ramppaamista jos on nuin pieni lapsi. Tai minusta se ei ainakaan ole.
Ensi jouluna ollaan kotona. Alustin jo mummot ja papat infoamalla että ensi jouluna meitä tapaa, jos tulee meille.
Pukki ei käynyt tänä vuonna, mutta sanoin että ensi vuonna olisi kiva nähdä :)
Peppi
