Ollaan tultu siihen pisteeseen, että isoissa t-paidoissa ja mekoissa heiluminen saa riittää! Kaipaamme vartalonmyötäisiä paitoja ja tiukkoja farkkuja, ennen sitä on tosin hieman kiloja karistettavana, joten olemme sopineet Pepin kanssa kahden viikon karppauksesta. Ja ehkä se siitä muuttuu vähän pitemmäksikin etapiksi.
Ensimmäiset kaksi päivää nyt takana, painonpudotustoiveena tässä kahdelle viikolle kolme kiloa, ja tähän asti mennyt melko hyvin. Mitä nyt ärsyttää kaikki ja olen riidellyt Teemun kanssa niin että pidän mykkäkoulua lopun elämäni. Ja nukuttaa ja laiskottaa - mutta ei ole nälkä.
Toivon, että loppuelämä olisi taas kevyempi vähän leivättömämpi ja perunattomampi. Niitä voi syödä joskus, mutta pääasiallinen ravinto olisi vähähiilarista.
Myös lasten ruokavalio on pohdituttanut paljon. Yleiset ohjeistuksethan suosittelevat antamaan lapsille margariinia ja kevyttuotteita, mutta Pepin kanssa vannomme käsittelemättömämmän ruuan nimeen. Voita, punaista maitoa ja lähiruokaa! Mitä vähemmän ruokaa on esikäsitelty ja siihen on lisätty aineita, sitä paremmin tiedän, mitä syömäni ruoka todella sisältää. Peppi on tähän asiaan ehkä perehtyneempi ja saattais tästä vaikka jotain kirjoittaakin.
Minulla tarkoituksena ei ole laihduttaa lasta, hän saa syödä myös runsashiilarisia ruokia, mutta kohtuullisesti ja vihreän salaatin ja lihan kaverina. Tärkeää on antaa terveellinen suhde ruokaan ja syömiseen, hyvä pohja terveelliselle ruokavaliolle ja monipuolisesti kokemuksia maukkaasta ja terveellisestä ruuasta.
Suuntaakin tästä tulevien päivien ruokalistan tekoon!
Annika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti