Kuten: Meillä ei kyllä enää puklata. Meillä on nukuttu nyt tosi hienosti yöt
Tai vaikka meidän lapsi on alkanut syömään tosi hyvin. Jos näin menet suustasi lipsauttamaan, niin ihan takuu varmasti kaikki meneekin aivan päinvastoin. Lapsi alkaa ruokalakkoilemaan, puklaa mennen tullen ja herää öisin moneen kertaan. En tiedä miksi näin on, kuulostaa taikauskolta, mutta nii se vaan menee. Aina pitäisi pitää suunsa kiinni. Tai ei vain pidä hurrata liian aikaisin.
Viikonloppuna Oiva roikkui lahkeessani kiinni ja aina kun menin toiseen huoneeseen alkoi suunnaton itku. Edes isä ei yhtenä iltana kelvannut kaveriksi,vaan minun jalkoihin piti päästä pyörimään, kun laitoin ruokaa. Toisaalta, onhan se ihana tunne kun on ykkönen, mutta myös aika rasittavaa. Oiva myös oli ihan, vastoin tapojaan, "jäässä" kun kummit kävivät tervehtimässä. Tästä minä sitten tulin tulokseen että nyt se ujostelee ja tuntee olonsa erilliseksi äidistä. Tapani mukaan taas huutelin kaikille että se vaihe on nyt.
Mutta miten käy muskarissa? Oiva säntää ympäriinsä, tutustuu ja tutkii ja on vain pienen pienen hetken kerrallaan sylissä kun käy hakemassa sen jostain toiselta puolelta huonetta. Kun yrittää leikkiä varsinaisia leikkejä, niin sylissä rimpuillaan ja aletaan kitistä, koska kaikki muu on niin mielenkiintoista. Eli ei siis ujostuksesta tai lahkeessa riippumisesta tietoakaan. Tosin hienoa että lapsi uskaltaa ja on kiinnostunut!!!
Pitäisikö tehdä testi
Meidän lapsi on oikeastaan aina tyytyväinen vaunuissa
Katsotaan miten tänään vaunulenkki sujuu? :)
Peppi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti